Kansainvälisempi Suomi

Miltä Suomi näyttää maailmalta katsottuna? ”Eurokriisin ikävä vastaan hangoittelija mutta myös omat asiansa hoitanut mallimaa”, summaa ulkoministeriön raportti ulkomaisen median Suomi-uutisointia vuonna 2012. ”Kylmä”, toteaa Suomea vuosien ajan amerikkalaisille markkinoinut Amerikkalaisen kauppakamarin johtaja Kristiina Helenius Yle Radion 1:n kolumnissaan. Heleniuksen mukaan ainut asia, joka maailmalla osataan takuuvarmasti yhdistää Suomeen, on kolea ilmasto.

Suomessa on selvästi EU:n keskiarvoa vähemmän ulkomaalaisia. Vuonna 2010 Suomen asukkaista oli ulkomaalaisia 2,9 prosenttia, kun vastaava luku EU-maissa keskimäärin oli 6,5 prosenttia. Myös suomalainen talouselämä pyörii huomattavan kotimaisin voimin. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisten pörssiyritysten hallitusten jäsenistä on suomalaisia. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa liki 29 prosenttia hallitusten jäsenistä oli ulkomaalaisia vuonna 2010. Ulkomaalaisia investointejakaan Suomi ei vedä kilpailijamaiden lailla.

Guggenheim-museo olisi valinta kansainvälisemmän Suomen sekä eläväisemmän kaupunkikulttuurin edistämiseksi. Suomessa taiteilijat työskentelevät jo nyt aktiivisesti ulkomailla, heidän näyttelynsä kiertävät ympäri maailmaa, ja museot toimivat aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa kansainvälisen taidekentän kanssa. Guggenheim Helsinki loisi suomalaisille taiteilijoille lisää mahdollisuuksia kohtaamisiin eri yleisöjen kanssa. Samalla se tarjoaisi mahdollisuuden taiteilijoiden omien teosten esittelyyn kansainvälisessä kontekstissa. Museon Helsinkiin tuomat uudet kulttuurimatkailijat nostaisivat koko alueen museoiden ja gallerioiden vetovoimaa ja kävijämääriä. Museo tarjoaisi myös mahdollisuuksia taiteilijaresidensseihin sekä vaihto-opiskeluohjelmiin Guggenheim-säätiön museoissa ja yhteistyöinstituutioissa ympäri maailman.

Guggenheimin perustaminen Helsinkiin lisäisi ulkomaailman kiinnostusta Helsinkiä ja Suomea kohtaan. Kun maailman katseet kohdistuvat tänne, meillä on myös paremmat mahdollisuudet saada suomalaisia innovaatioita ulkomaailman tietoisuuteen. Guggenheimia ei pidä ajatella pelkästään perinteisenä museona vaan myös näyteikkunana maailmalle.

Guggenheim Helsinki voisi olla tienavaaja kansainvälisyyden ja avoimuuden vahvistamiseen. Museo voisi symboloida sitä, että valtaosa suomalaisista haluaa avata ovia, ei sulkea niitä. Guggenheim museoverkoston kautta suomalaisen kulttuurin eri osa-alueita olisi mahdollista kommunikoida laajemmalla yleisölle.

Jaa artikkeli +