Puheenvuoroja Guggenheimista

Mitä muut puhuvat Guggenheim Helsingistä? Tuoreimmat puheenvuorot ja kiinnostavimmat näkökulmat löydät keskitetysti tältä sivulta.

Jaa artikkeli +

Hjallis Harkimo: Guggenheim lisäisi Helsingin kilpailukykyä

Kolumnissaan Iltalehdessä Hjallis Harkimo pohtii Guggenheim Helsinki -hanketta ja siitä käytyä keskustelua. Harkimon mukaan museo voisi olla Helsingille erinomainen investointi tulevaan niin matkailun kuin taloudellisen kehityksen kannalta.

”Guggenheimin saaminen Helsinkiin on mielestäni loistava ajatus. Se toisi uutta draivia ja elävöittäisi kaupunkikuvaamme. Puhtaasta rakkaudesta stadiin olen sitä mieltä, että kaipaamme jotain tällaista”,

Lue lisää ->

Arkkitehti Stefan Ahlman: Guggenheim Helsinki -museon arkkitetuurikilpailu rikastuttaa koko yhteiskuntaa

Hufvudstadsbladetissa 30.1.2014 arkkitehti Stefan Ahlman suhtautuu positiivisesti Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailuun. Hän näkee museon ja arkkitehtuurikilpailun Musiikkitalon tapaan koko suomalaista yhteiskuntaa rikastuttavina hankkeina, joista hyötyy myös suomenruotsalainen yhteisö.

”På samma sätt kan man se Guggenheim-bidraget som en satsning som berikar vårt samhälle ur ett finlandssvenskt perspektiv. De finlandsvenska bidragen kan bidra

Lue lisää ->

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailun järjestämistä

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailun järjestämistä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailu tulee mukaan valtakunnalliseen puurakentamisohjelmaan.

”Hyvä kilpailukyky on puualan kansainvälistymisen ja kasvun perusedellytys. Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailu itsessään herättää laajaa kiinnostusta, ja kilpailu tuo Suomelle paljon kansainvälistä näkyvyyttä. Museolla olisi merkittävä vaikutus Helsingin ja sitä kautta koko Suomen kansainväliseen imagoon. Se vahvistaisi

Lue lisää ->

Vihreät: Guggenheim-säätiön kiinnostus Helsinkiä kohtaan myönteistä – arkkitehtuurikilpailun voi käynnistää

Helsingin vihreät ovat valmiita varaamaan Eteläsatamassa sijaitseman tontin Guggenheim-säätiön maksamaa arkkitehtuurikilpailua varten, kertoo vihreiden kanta Guggenheim Helsinki -museoon ja tontinvaraukseen.

”Vihreät lähtevät siitä, että Helsinki on vireä ja monipuolinen kulttuurikaupunki ja sellaisena sitä pitää kehittää edelleen. Guggenheim-säätiön kiinnostus kaupunkiamme kohtaan on myönteistä. Helsinkiin saa rakentaa uusia hienoja rakennuksia ja tuoda lisää taidetta. Kulttuuripoliittiset

Lue lisää ->

Suurlähettiläs Oreck: Helsingin pitäisi muistaa Eero Saarisen perintöä, kun Guggenheimista päätetään

Helsingin tulisi seurata rohkeasti arkkitehti Eero Saarisen viitoittamaa tietä, kun Guggenheimin museon kohtalosta päätetään, kirjoittaa Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck Helsingin Sanomissa.

”Uuden kansainvälistä tyyliä edustavan arkkitehtuurin luojana ja mestarina Eero Saarinen ymmärsi poikkeuksellisten, ikonisten rakennusten merkityksen ympäristössään silloin, kun määritellään jonkin kaupungin roolia maailmassa. Guggenheim-hanketta on väheksytty sanomalla, että se on jo

Lue lisää ->

Rafaela Seppälä: Aion sijoittaa Guggenheimiin

Taidekeräilijä Rafaela Seppälä kertoo Kirkko & Kaupunki -lehdessä, että hän aikoo sijoittaa rahaa Guggenheimiin. Seppälä on Sanoman pääomistajia ja Lehtikuvan entinen toimitusjohtaja.

”Guggenheim on tärkeä investointi Suomen tulevaisuuteen. Se vie alussa rahaa, mutta vastikkeeksi tulevat uudet työpaikat ja verotulot. Koska museo on tulossa pääkaupunkiin, pitää valtion ja kaupungin osallistua rahoitukseen. Aion itsekin

Lue lisää ->

Kulttuuritoimittaja: 5 asiaa, jotka Guggenheim-hankkeessa hämmentävät

Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Vesa Sirén tunnustaa blogissaan, että hän haluaisi nähdä Guggenheim-arkkitehti Frank Gehryn unen. Bilbaon ja Abu Dhabin Guggenheim-museot suunnitellut Gehry kun kuulemma saa ideat rakennuksiinsa unissaan.

Vesa Sirén toivottaa tervetulleeksi arkkitehtuurikilpailun, jossa Gehry pääsisi muiden arkkitehtien muassa näyttämään, millaisen museorakennuksen hän suunnittelisi Etelärantaan. Kilpailu on määrä järjestää yksityisin varoin.

Samalla

Lue lisää ->

Guggenheim-säätiön Ari Wiseman vastaa Kiasman Pirkko Siitarille

Viimeisimmässä blogikirjoituksessaan Kiasman johtaja Pirkko Siitari nosti esiin kaksi keskeistä kysymystä liittyen Guggenheim Helsinki -museon uudistetun ehdotuksen talousmalliin.

Guggenheim Helsinki -museon suunniteltu näyttelyohjelmisto sisältäisi arviolta 2-3 suurta kansainvälistä näyttelyä sekä 3-5 suppeampaa näyttelyä vuodessa. Näistä noin kolmasosan tuottaisi Guggenheim Helsinki, noin kolmasosa olisi kiertonäyttelyitä muista Guggenheim -museoista ja noin kolmasosa olisi

Lue lisää ->

Kiasman johtaja: Näyttelykulut ja ilmaiskäivjät epäilyttävät

Kiasman johtaja Pirkko SIitari kirjoittaa Guggenheim Helsingistä Kiasman blogissa.

Siitari on hyvillään Guggenheimin keskustelevasta linjasta, mutta näyttelykustannukset ja ilmaiskävijöiden osuus herättävät kysymyksiä.

”Me, jotka museoissa Suomessa työskentelemme, tiedämme että ilmaiskävijöiden määrä lähentelee 40 % kaikista kävijöistä. Suuri osa heistä koostuu alle 18-vuotiaista, jotka pääsevät lähes jokaiseen museoon ilmaiseksi. Guggenheim Helsingin tulosarviossa ilmaiskävijöiden määrä

Lue lisää ->

Guggenheim Bilbaon johtaja: Museo maksoi itsensä takaisin kolmessa vuodessa

Guggenheim Bilbao on aloittanut neuvottelut uudesta sopimuksesta Guggenheim-säätiön kanssa. Edellinen sopimus päättyy tämän vuoden lopulla.

Ylen haastattelussa Bilbaon Guggenheim-museon apulaisjohtaja, Margo Meoro, arvioi, että uusi sopimus syntyy varmasti. Hän muistuttaa, että kävijöitä museossa on ollut keskimäärin miljoona vuodessa, joista kaksi kolmasosaa on tullut Bilbaoon ulkomailta:

”Museo on kerryttänyt Espanjan bruttokansantuotetta yli 3 miljardia euroa

Lue lisää ->

Halla-aho: museon riskit jäävät veronmaksajien niskoille

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) ei kannata Guggenheimin rakentamista Helsinkiin.

”Hankkeen riskit jäävät edelleen veronmaksajien niskoille, ja arviot kävijämääristä ovat epärealistisia”, Halla-aho sanoo Helsingin Sanomissa.

Lue lisää täältä.

Anni Sinnemäki: Uusi ehdotus on vanhaa parempi

Kansanedustaja Anni Sinnemäki ottaa Helsingin Sanomissa kantaa Guggenheim Helsinkiin.

Sinnemäen mielestä Guggenheim-säätiön uusi ehdotus on parempi kuin edellinen. ”Mutta markkinointi ja kävijäriski eivät saa jäädä kokonaan Helsingille”, Sinnemäki sanoo.

Lue lisää täältä.

 

 

Bloggari: Mistä saataisiin turistimagneetti Helsingille?

It seems to me –blogi ottaa kantaa Guggenheim Helsinkiin:

”Time after time, various tourism developments; such as congress centers and museums have been shot down. It makes me wonder that if we do not want to have anything here, who wants to visit Helsinki – especially outside of peak seasons?”

Blogin kirjoittajasta

Lue lisää ->

Kaupunginvaltuutettu Maija Anttila: Guggenheim olisi tulevaisuuden mahdollisuus Helsingille

SDP:n kaupunginvaltuutettu Maija Anttila pohtii Demokraatti-lehdessä tulevaisuuden Helsinkiä.

”Naapurimaidemme pääkaupungit Tukholma, Kööpenhamina ja jopa Oslokin ovat kyenneet profiloimaan itsensä juuri kulttuurin, matkailun ja kongressien maina ja sitä kautta nostamaan elin- ja vetovoimaansa.
Miksemme me pystyisi samaan? Se vaatisi vain selkeätä visiota ja tahtotilaa, myös päättäjiltä. Tästä syystä olen halunnut puhua ja perustella Guggenheim-museota

Lue lisää ->

Kuvataiteilija: Emme voi jäädä taiteen takahikiäksi

Raumalainen kuvataiteilija Lasse Kempas kehottaa Turun Sanomien kolumnissaan Helsinkiä ottamaan mallia Bilbaosta. Espanjan Bilbaoon vuonna 1997 avattu Guggenheim-museo on piristänyt kapungin turismia, taloutta, kulttuurielämää huomattavasti.

”Emme voi jäädä miksikään taiteen takahikiäksi. Meidän on oltava muun maailman menossa mukana. Eri maissa on miljoonia paljon matkustavia ja uusia kohteita janoavia taideturisteja”, Kempas kirjoittaa.

Lue

Lue lisää ->

Pilvi Torsti: Guggenheimia ei pidä arvioida kulttuurihankkeena

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Pilvi Torsti ottaa blogissaan kantaa Guggenheim Helsinkiin:

”Jokainen elävä kaupunki kaipaa aina uusia tuulia. Jotain, mistä innostua. Muistan hyvin, kun Kiasma tuli kaupunkiin ja ’tuhosi’ Mannerheim-patsaan, joka taisi lopulta saada hienoimman mahdollisen taustan.”

Hänen mielestään Guggenheimia ei kuitenkaan kannata arvioida vain kulttuurihankkeena. Lue Torstin blogista, miksi.

Guggenheim-säätiön Ari Wiseman vastaa SDP:n Osku Pajamäelle

Demokraatin kolumnissaan 2.10.2013 Osku Pajamäki esittää useita erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja Guggenheim Helsinki -hankkeen uudesta ehdotuksesta ja siihen liittyvistä talouslaskelmista.

Kansalaiskeskustelu ehdotuksesta on erittäin tärkeää, jotta suomalaiset pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisen museon he Helsinkiin haluaisivat. Muutamat Pajamäen tässä keskustelussa esittämät näkemykset ja tulkinnat edellyttävät kuitenkin tarkennuksia, jotta keskustelua voidaan käydä faktojen

Lue lisää ->

Konsultti: Näin Guggenheimin talousvaikutukset on laskettu

Guggenheim Helsinki -hankkeen taustaselvityksen laatineen Boston Consulting Groupin toimitusjohtaja Pekka Vanne kirjoittaa Helsingin Sanomissa, miten laskelmat museon talousvaikutuksista on laadittu.

”Boston Consulting Groupin (BCG) laskelmat Guggenheim Helsingin taloudellisista vaikutuksista perustuvat yleisesti käytettyyn panos–tuotos-malliin. Mallin perusteella arvioidaan epäsuoria ja johdettuja vaikutuksia eri sektoreilla: museovierailijat käyttävät majoitus- ja kauppasektorien palveluita, mikä lisää kysyntää muilla

Lue lisää ->

Museoliiton viestintäpäällikkö: Ensin vastustamme, lopuksi kiitämme

Suomen museoliiton viestintäpäällikkö Seppo Honkanen vertaa Guggenheim-keskustelua Tampere-taloon ja Sydneyn oopperataloon:

”Tanskalaisarkkitehti Jørn Utzonin futuristinen näkemys Sydneyn oopperatalosta oli vaikea toteuttaa. Kaupunkilaiset vastustivat hanketta, jonka kustannukset karkasivat käsistä. Loukkaantunut Utzon löi hanskat tiskiin ja lähti kaupungista. Hän ei koskaan enää astunut jalallaan Australiaan. Mutta niin siinä kävi, että vuonna 1973 valmistuneesta oopperatalosta muodostui

Lue lisää ->

Designmuseon johtaja: Guggenheim ei ole keneltäkään pois

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kirjoittaa Helsingin Sanomissa Guggenheim -museosta:

”Eivät museokentän kehityssuunnitelmat ole keneltäkään pois, eikä Guggenheimin museo aio viedä yhdenkään suomalaisen museon sisältöjä tai kävijöitä.”

Lue koko mielipidekirjoitus täältä.

Yhdysvaltain suurlähettiläs: Guggenheim tekisi Helsingistä suurenmoisen kaupungin

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck ottaa kantaa Guggenheim Helsingin puolesta. Oreckin mielestä Guggenheim nostaisi Helsingin kansainvälistä profiilia.

”Guggenheim tekisi Helsingistä suurenmoisen kaupungin”, Oreck sanoo.

Oreckin haastattelu on luettavissa ja katsottavissa muun muassa YlelläMTV3:lla ja Nelosella.

Männistö: Ilmaista arkkitehtuurikilpailua on vaikea vastustaa

Lasse Männistö ottaa kantaa Guggenheim Helsinki -hankeeseen blogissaan:

”Ainoa konkreettinen ja valmis esitys on tässä vaiheessa se, että säätiö haluaisi toteuttaa avoimen arkkitehtuurikilpailun museosta Helsinkiin. Kilpailussa jokainen halukas voisi esittää oman suunnitelmansa museosta. Arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä ei koituisi Helsingille lainkaan kustannuksia, eli siihen ei haeta kaupungin rahoitusta. Tontti varattaisiin säätiölle vain kilpailun

Lue lisää ->

Ari Wiseman vastaa Vihreän Langan Sammeli Heikkiselle

Sammeli Heikkinen kirjoittaa Vihreän langan blogissaan 25. syyskuuta, ettei pidä Guggenheimia taloudellisesti kannattava Helsingille.

Guggenheim Helsingin vuosittaisten myönteisten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa. Museon arvioidaan työllistävän suoraan 103–111 ihmistä ja sen epäsuorien työllisyysvaikutusten Suomessa arvioidaan olevan ainakin 340–380 työpaikkaa.

Uuden museon toimintakustannuksiin käytettyjen julkisten panostusten jälkeen museon nettoverotuotto olisi 3 miljoonaa

Lue lisää ->

Rakennusteollisuuden johtaja: Guggenheimin rakentaminen toisi 2 200 työpaikkaa

Guggenheim-säätiön Etelärantaan suunnittelema museohanke toisi toivottavaa piristystä koko rakennusalalle, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

”Miljoonan euron sijoitus rakennushankkeessa työllistää 17 henkilöä koko rakentamisen ketjussa. Niinpä Guggenheim Helsinki –museohankkeen rakentaminen  loisi  2 200 uutta henkilötyövuotta.  Jo museon rakentamisvaihe olisi yhteiskunnalle kannattava”, Tarmo Pipatti muistuttaa Rakennusteollisuuden tiedotteessa.

Rakentamisen positiiviset vaikutukset eivät jäisi Rakennusteollisuuden mukaan

Lue lisää ->

IL: Aiemmista virheistä on otettu opiksi

Iltalehden pääkirjoituksessa tiistaina 25. syyskuuta ruoditaan Guggenheim Helsinki -hankkeen toista tulemista ja todetaan, että aikaisemmista virheistä on nyt opittu.

”Amerikkalaiset näyttävät olevan aidosti valmiita ottamaan huomioon suomalaisten toiveita sekä kantamaan osan hankkeen sisältämistä taloudellisista riskeistä. Lähdetään siis keskusteluun tasavertaisesta asetelmasta ja tehdään sitovat päätökset vasta sitten, kun nähdään millainen wau-rakennus Etelärantaan

Lue lisää ->

Paavo Lipponen: Suomi kaipaa investointeja tulevaisuuteen

Entinen pääministeri ja eduskunna puhemies Paavo Lipponen kommentoi Guggenheim-hanketta Ylen Aamu-tv:ssä keskiviikkona 25. syyskuuta.

”Guggenheim on iso hyvä brändi. Kun Guggenheim-säätiö on kiinnostunut Helsingistä, niin kannattaa suhtautua avoimella mielellä tähän asiaan ja katsoa tietysti ehdot tarkkaan. Olin tuosta paikasta huolestunut, ettei se vain tule Eteläranta 10:n eteen ja kerkesin jonkun mielipidekirjoituksenkin

Lue lisää ->

”Helsingistä voisi tulla museometropoli”

”Pääkaupunkiseudusta voisi tulla vetovoimaisten museoiden keskus”, kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Jaakko Lyytinen.

”Kuvitellaanpa, että kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudulla todella toteutettaisiin jopa kolme uutta näyttävää museohanketta. Mitä kamalaa siitä voisi seurata? Sivistykseen sijoittava Helsingin museometropoli, maailmankuulu ilmiö?”

Lue koko kirjoitus täältä.

Tutkija: Helsinki tarvitsee kaksi Guggenheimia

Tutkija Veikko Eranti kirjoittaa blogissaan, että Helsinki tarvitsee kaksi Guggenheimia.

”Koko G-operaatio lähtee liikkeelle ajatuksesta, että tällaisen talon rakentaminen Helsinkiin olisi taloudellisesti kannattavaa. Että kaupungin kannattaisi kaataa Guggenheimiin rahaa kottikärryillä, sillä sitä tulisi takaisin rekalla.”

Lue koko kirjoitus Erannin blogista.

HS:n Annamari Sipilä: ”Suomalaisille ei kelpaa mikään”

”Pohjimmiltaan Suomen EU-jäsenyydessä ja Guggenheimin Helsingin-hankkeessa on paljon yhteistä. Onnistuessaan ja hyvin hyödynnettyinä ne avaavat ovia ja kytkevät aivan tavallisetkin suomalaiset osaksi suurempaa kokonaisuutta”, kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Annamari Sipilä.

Lue koko kirjoitus HS:n verkosivuilta täältä.

Demarivaikuttaja: Nouseeko Feeniks-lintu tuhkasta

Helsingin demareiden varapuheenjohtaja ja helsingin nuorisolautakunnan puheenjohtaja Timo Kontio pitää Guggenheimia lähtökohtaisesti ”huikeana ideana ja erinomaisena signaalina”:

”Helsinkiin tarvitaan yhä lisää vetovoimaa ja elämää. Jos joku ulkomainen tunnettu toimija on kiinnostunut tästä pohjolan periferiasta, niin positiviisenahan se pitää nähdä.”

Epäilyksiäkin on, ainakin kävijämääristä ja rahoituksesta. Lue koko pohdinta Kontion blogista täältä.

 

Apulaiskaupunginjohtaja: Guggenheimin uusi ehdotus Helsingille selvästi edellistä parempi

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on tyytyväinen Guggenheimin säätiön uudistuneeseen ehdotukseen, kertoo Helsingin Sanomat:

”Viljanen kiitteli Guggenheimin ehdotuksen julkistamistilaisuudessa ehdotusta erityisesti siitä, että Guggenheimin säätiö sitoutuu maksamaan arkkitehtuurikilpailun omasta pussistaan.

Tällöin helsinkiläispäättäjille jää enemmän aikaa tutustua hankkeeseen, kun he voivat tehdä varsinaisia päätöksiä vasta kilpailun tulosten julkistuksen jälkeen.

’Isoissa investoinneissa on vaikea tehdä ratkaisuja ennen kuin tiedetään, mistä

Lue lisää ->

Museologi: Guggenheimin museosta pitää olla hyötyä koko yhteiskunnalle

”Guggenheimin säätiön aikeita koskeva keskustelu on tähän mennessä käsitellyt lähinnä museon ulkoisia puitteita. Nyt pitäisi kysyä, mikä on säätiön Helsinkiin kaavaileman museon sisältö ja merkitys. Kenelle ja kenen kanssa museota kehitetään? Guggenheimilla kaikki edellytykset onnistua Helsingissä, mutta onnistuminen edellyttää museokonseptilta selvää yhteiskunnallista vastuuta. Museon pitää olla tärkeä kaikille ikä- ja käyttäjäryhmille

Lue lisää ->

Suomi-markkinoijan tunnustus: vetoapua kaivataan

”Ulkopuolinen tunnustus on aina suoraa vetoapua. ’Joku jossain näkee Suomessa kehittämisen arvoisia mahdollisuuksia ja on valmis panemaan peliin maineensa meidän takiamme.’ Guggenheim olisi sitä – ulkomainen investointi – mittari, jolla muuten tällä hetkellä olemme OECD:n heikoin maa”, kirjoittaa amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kristiina Helenius Yle Radio 1:n kolumnissaan.

Lue koko kirjoitus täältä.

Onko museosta aikakautensa symboliksi?

”Guggenheimin säätiön pääjohtaja Richard Armstrong on sanonut, että Helsingin Guggenheim haluaa olla 2000-luvun symboli Suomelle. Onko taidemuseosta siihen?” kysyy toimittaja Mikko Numminen Suomen Kuvalehdessä.

Lue koko juttu täältä.