Uusi ehdotus

 

Guggenheim Helsinki Revised Proposal 2013 (PDF)

Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013 (PDF)
Virallinen ehdotus Guggenheim Helsinki -hankkeesta on englanninkielinen. Suomenkielinen versio on käännös, joka pyrkii tuomaan esiin virallisen ehdotuksen pääkohdat suomen kielellä.

 

Lehdistötiedote: Guggenheim-säätiö esitteli uuden ehdotuksen Guggenheim Helsinki -museosta

Press release: Guggenheim Foundation Presents A New Proposal for a Guggenheim Helsinki 

 

Havainnekuvat: Museon sijainniksi harkittu tontti kuvapaketti (zip)

 

Tiivistelmä

Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013, tiivistelmä (PDF)

Johdanto [sivut 8–11]

Solomon R. Guggenheim -säätiö on vahvasti sitoutunut uuden museon perustamiseen Helsinkiin. Säätiö onkin tyytyväinen, että sillä on mahdollisuus esitellä uudistettu ehdotus Guggenheim Helsinki -museohankkeesta. Guggenheim Helsinki olisi pitkän tähtäimen kansallinen investointi, jolla olisi laaja-alainen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta.
Tässä ehdotuksessa esitellään Helsingin kaupungille, Suomen valtiolle ja suurelle yleisölle uuden museon kehittämisen keskeiset kohdat. Suunnittelun etenemisen ensimmäisessä vaiheessa Guggenheim ehdottaa hankkeen seuraavaksi vaiheeksi avoimen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä. Kilpailu voidaan toteuttaa yksityisin varoin.

Perusteet [sivut 12–15]

Guggenheim-säätiö on yksi maailman johtavista taideorganisaatioista, joka tunnetaan laadukkaasta näyttelytarjonnastaan ja museorakennustensa arkkitehtuurista. Säätiöllä on pitkä perinne voimakkaan kulttuurisen ja taloudellisen kasvun liikkeellepanijana. Suomen läpinäkyvä ja dynaaminen yhteiskunta soveltuisi säätiön tavoitteisiin lisätä taiteen, arkkitehtuurin, kaupunkikulttuurin ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja ymmärrystä.
Guggenheim-säätiö on sitoutunut edistämään kulttuurista dialogia kaikkialla maailmassa. Helsinki tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tämän keskustelun laajentamiselle. Guggenheim Helsinki -hanke olisi strateginen investointi sekä Helsingille että koko Suomelle ja se nostaisi alueen kansainvälistä profiilia.

Toiminta-ajatus ja päämäärä [sivut 16–19]

Guggenheim Helsinki toisi Suomeen kansainvälisesti arvostettuja näyttelyjä. Samalla se esittelisi yleisölle taiteilijoita ja heidän työskentelyään. Museon ohjelmistossa painottuisivat pohjoismainen ja kansainvälinen arkkitehtuuri, design sekä näiden yhtymäkohdat taiteeseen. Museo toimisi merkittävänä kohtaamispaikkana kaikenikäisille kaupunkilaisille ja vetonaulana matkailijoille. Meren äärellä sijaitseva museorakennus olisi maamerkki kaupunkiin saapuville vierailijoille sekä ympärivuotinen taiteen ja kulttuurin keskus helsinkiläisille.

Näyttelyt ja yleisöhankkeet [sivut 20–31]

Guggenheim Helsinki tuottaisi kansainvälisen tason näyttelyjä, jotka kiertäisivätmaailmalla muun muassa muissa Guggenheim-museoissa. Museo tavoittaisi siten laajan yleisön myös Suomen ulkopuolella. Vastaavasti Guggenheim-säätiö toisi museoon ainutlaatuisia vierailevia näyttelyitä, joita ei muuten olisi mahdollista nähdä Suomessa. Ajan mittaan museolle rakennettaisiin museon näyttelyohjelmaa peilaava oma pysyvä kokoelma. Museon näyttelyt keskittyisivät esittelemään 1900- ja 2000-lukujen merkkiteoksia eri puolilta maailmaa, pohjoismaisen designin ja arkkitehtuurin parhaimmistoa sekä suomalaisen taiteen saavutuksia eri aloilla. Guggenheim-säätiön toimintaajatuksen mukaisesti museo hyödyntäisi toiminnassaan Suomen korkeatasoista koulutusjärjestelmää: Se tarjoaisi alueen lapsille ja aikuisille sekä kansainvälisille vierailijoille monipuolisia mahdollisuuksia taidekokemuksen laajentamiseen.

Rahoitusmalli [sivut 32–53]

Guggenheim Helsinki on kulttuurinen, koulutuksellinen, taloudellinen jamatkailullinen hanke, josta on hyötyä sekä taloudelle että yhteiskunnalle laajemmin. Alkuperäiseen konsepti- ja kehitysselvitykseen verrattuna museon rahoitusmalliin on tehty seuraavat keskeiset muutokset:

• Uuden arvion mukaan museossa vierailisi 550 000 kävijää vuosittain.
• Vuosittainen hallintomaksu on puolitettu aiemmasta 2 miljoonasta eurosta 1 miljoonaan euroon. Osoituksena Guggenheimin omasta taloudellisesta panoksesta ja sitoutumisesta hankkeeseen, hallintomaksu sidotaan tavoitekävijämäärän saavuttamiseen.
• Arviota museon liiketoiminnan tuotosta on nostettu neljällä prosentilla 7,7 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon. Ylläpitokustannuksia on laskettu kymmenen prosenttia 14,5 miljoonasta eurosta 13,1 miljoonaan euroon. Tämä laskee toiminnan vuosittaiset nettokustannukset 6,8 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon.

Guggenheim Helsinki -museon vuosittaisten myönteisten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa. Museon arvioidaan työllistävän suoraan 103–111 henkilöä ja sen epäsuorien työllisyysvaikutusten Suomessa arvioidaan olevan ainakin 340–380 työpaikkaa. Museon taloudellisten vaikutusten arvioidaan kattavan kolmen vuoden kuluessa museorakennukseen alkuvaiheessa tehdyt investoinnit. Verotuottoja museon on arvioitu lisäävän 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Uuden museon toimintakustannuksiin käytettyjen julkisten panostusten jälkeen museon nettoverotuotto olisi 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi museon rakennustöiden arvioidaan luovan 800 – 1 000 määräaikaista työpaikkaa.

Hallinto [sivut 54–55]

Museon johtamisesta, toiminnasta ja hallinnosta vastaisi suomalainen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen säätiö. Se valvoisi myös museon vuotuista budjettia. Guggenheim-museon 30 miljoonan dollarin suuruinen lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin. Tämä varainhankinta saatettaisiin loppuun arkkitehtuurikilpailun päätökseen mennessä.

Rakennushanke [sivut 56–67]

Museorakennuksesta tulisi merkittävä lisä Helsingin arkkitehtuuriin ja uusi moderni symboli kaupungille. Rakennus kuvastaisi Suomen vahvaa asemaa taiteessa, arkkitehtuurissa ja designissa sekä tukisi museon näyttely- ja opetustoimintaa. Laadukas arkkitehtuuri ja näyttelyohjelmisto tekisivät museosta vetovoimaisen kokoontumispaikan alueen asukkaille ja matkailijoille. Museon yhteys satamaan ja kaupunkimiljööseen olisi vahva ja aistittavissa kaikkina vuodenaikoina. Tällä hetkellä museon paikaksi harkitaan kaupungin omistamaa tonttia Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksessä. Ehdotettu tontti on pinta-alaltaan noin 13 000 neliömetriä, josta museorakennuksen on arvioitu vievän 12 000 neliömetriä. Museorakennuksesta noin 4 000 neliötä varattaisiin näyttelytiloiksi.
Museorakennuksesta järjestettäisiin avoin, kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailu voidaan toteuttaa yksityisin varoin. Kilpailuun voidaan odottaa töitä kaikkialta maailmasta sekä kuuluisimmilta arkkitehdeiltä että alan nousevilta kyvyiltä. Voittajatyö julkistettaisiin yleisölle Helsingissä.

Mitä seuraavaksi [sivu 68]

Lokakuun aikana järjestetään sarja yleisölle avoimia Guggenheim Helsinki Livekeskustelutilaisuuksia, joissa on mahdollista keskustella Guggenheim-säätiön edustajien kanssa museohankkeeseen liittyvistä uusista ideoista ja ajatuksista. Guggenheim-säätiö toivoo vilkasta kansalaiskeskustelua, johon mahdollisimman monet suomalaiset osallistuisivat. Kansalaiskeskustelun käynnistyttyä Helsingin kaupunki voisi päättää arkkitehtuurikilpailun aloittamisesta. Lisätietoa keskustelutilaisuuksista ja museohankkeesta löytyy internetistä osoitteesta www.guggenheimhki.fi.

Jaa artikkeli +