Taustatietoa talousluvuista

Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutukset

Taustatietoa uudistetussa ehdotuksessa käytetyistä laskelmista ja luvuista

1. Miten Guggenheim Helsingin talousvaikutukset laskettiin?

Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutukset on laskettu seuraavalla kaavalla: suora vaikutus + epäsuorat ja välilliset vaikutukset = kokonaislisäkulutus. Guggenheim Helsinki -museon luoma lisäkysyntä ja vierailijoiden lisäkulutus tuovat lisäkulutusta Suomeen. Kysynnän lisääntyminen yhdellä sektorilla vaikuttaa myös muihin sektoreihin yhteiskunnassa. Näillä sektoreilla työskentelevät työntekijät saavat palkkaa, josta osa käytetään kulutukseen.

Suora vaikutus

a) Guggenheim Helsinki -museon oman toiminnan tuottama lisäkulutus, joka lasketaan museon operationaalisista kustannuksista muuntamalla ne kysynnäksi eri talouden sektoreilla.

b) Vierailijoiden lisääntynyt kulutus, joka johdetaan eri vierailijaryhmien kulutusarvioista muuntamalla ne kysynnäksi eri talouden sektoreilla.

Epäsuora vaikutus

c) Epäsuora kulutus on museon (kohta a) ja vierailijoiden (kohta b) kysynnästä aiheutuva lisääntynyt kysyntä muille talouden sektoreille. Suora kysyntä yhdellä sektorilla johtuu kysynnäksi muille sektoreille.

d) Välillinen kulutus on niiden työntekijöiden lisäkulutus, jotka ovat saaneet palkkaa Guggenheim Helsinki -museon luoman lisäkulutuksen kautta. Tähän vaikuttavat palkan suuruus, tyypillinen kulutuskäyttäytyminen ja se, miten kysyntävaikutukset siirtyvät teollisuuden alalta toiselle.

Kokonaislisätuotto

e) Kasvanut taloudellinen nettotuotto, joka syntyy Guggenheim Helsinki -museon toiminnasta Helsingille, muille metropolialueen kaupungeille, Uudellemaalle ja Suomelle.

Käytettyä laskentamallia voidaan havainnollistaa kuvalla:

Slide7

 

2. Guggenheim Helsinki -museon kokonaistaloudellinen vaikutus

Boston Consulting Groupin Suomen-toimiston arvion mukaan Guggenheim Helsinki -museon kokonaistaloudellinen vaikutus olisi noin 41 miljoonaa euroa. Museon myötä lisääntynyt suora kulutus olisi 22 miljoonaa euroa vuodessa ja epäsuora vaikutus olisi noin 19 miljoonaa euroa vuodessa.

Laskelma Guggenheim Helsinki -museon kokonaistaloudellisista vaikutuksista perustuu tuotos-panosanalyysiin, jota käytetään kansantaloudellisten toimintojen kuvausvälineenä. Sen avulla pyritään selvittämään hyödykevirtojen kulkua eri sektoreiden välillä. Perusajatuksena on, että jokaisen sektorin kokonaistuotos on muille sektoreille myydyn ja omaan käyttöön jätetyn tuotoksen summa. Toisaalta se on muilta sektoreilta ostettujen ja omasta toiminnasta saatujen tuotantopanosten summa. Menetelmä on kansatulolaskelmia täydentävä kansantalouden kokonaiskuvan väline.

 

3. Vertailukohtia
Guggenheim Helsingin kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnille

Panos-tuotosmallin käyttö muissa hankkeissa

Arviot epäsuorista vaikutuksista talouteen ja työllisyyteen perustuvat arvioihin, jotka on tehty käyttäen alueellisia panos-tuottomalleja Uudellemaalle ja Suomelle ylipäätään (vuodelta 2002). Nämä luvut perustuvat Suomen tilastokeskuksen tuottamiin alueellisiin ja kansallisiin panos-tuotosmalleihin. (Lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta täältä ja täältä)

Vastaavanlaista panos-tuotosmallia on käytetty myös muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa, jossa on selvitetty eri hankkeiden taloudellisia vaikutuksia.

Esimerkki 1. Turku 2011 Kulttuuripääkaupunki

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu laati Turku 2011 -säätiölle selvityksen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Turkuun ja koko Varsinais-Suomeen kohdistuneista taloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan toteutuneet kokonaistuotanto- ja työllisyysvaikutukset olivat odotuksia suuremmat. Kauppakorkeakoulussa vuonna 2009 laaditun etukäteisarvion mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden työllisyysvaikutus olisi onnistuessaan ollut 2 300 henkilötyövuotta. Rahaksi muunnettuna tämä olisi vastannut 200 miljoonan euron suuruista kokonaistuotannon kasvua. Lopullisten lukujen mukaan työllisyyslisäys oli 3 300 henkilötyövuotta ja kokonaistuotantovaikutus 260 miljoonaa euroa.

Lisää tietoa toteutuneista vaikutuksista Turun kaupungin verkkosivuilla ja kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavuusarvioinnissa.

Muita hankkeita, joissa on käytetty vastaavanlaista panos-tuotosmallia kuin Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutusten laskemisessa:

Keskinen, Vesa (toim.): Täydet pisteet. Twelve Points. Eurovision laulukilpailut Helsingissä 2007. Eurovision Song Contest Helsinki 2007. Helsinki 2008.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Kaupunkitutkimus TA: Laakso Seppo, Kilpeläinen Päivi, Kostiainen Eeva, Susiluoto Ilkka: Yleisurheilun MM2005-kisojen aluetaloudelliset vaikutukset. Jyväskylä 2006.

4. Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutusten arvioinnissa käytettyjen lukujen lähteet

Guggenheim Helsingin oma kulutus

Museon kulutus Suomessa olisi vuosittain noin 12 miljoonaa euroa. Tämä koostuu maksetuista palkoista ja eduista (4,4 miljoonaa euroa), näyttelykuluista (5 miljoonaa euroa), käyttökustannuksista (1,3 miljoonaa euroa), mainonnasta ja tiedottamisesta (0,9 miljoonaa euroa) ja muista kuluista (0,5 miljoonaa euroa). Koska uudessa ehdotuksessa Guggenheim Helsinki ei ole osa Helsingin Taidemuseota, koko tämä kulutus on uutta kulutusta.

Museon tulojen ja menojen mallinnus alkuperäisessä Konsepti- ja kehitysselvityksessä pohjautui tarkkaan käsitykseen Helsingin taidemuseon ja Solomon R. Guggenheim -museon toimintamalleista ja rahoituksesta, kattavaan muiden yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja suomalaisten kulttuurilaitosten vertailuun sekä suomalaisten kulttuurilaitosten avainhenkilöiden ja muiden asiantuntijoiden yhteensä 116 haastatteluun.

Guggenheim Helsingin henkilöstökulujen arvioinnissa käytettiin alustavaa organisaatiosuunnitelmaa, joka museolle laadittiin yhteistyössä Guggenheim -säätiön asiantuntijoiden kanssa. Uudistetussa ehdotuksessa näitä arvioita päivitettiin erityisesti turismilukujen päivityksen myötä. Arvio museon ja museovieraiden taloudellisesta vaikutuksesta Helsingin kaupungille ja koko Suomelle noudatti vaikutusten arvioinnin vakiintuneita käytäntöjä. Ensin arvioitiin Helsingin taidemuseotoiminnan vuosittaisten (brutto)menojen muutosta vertaamalla kaupungin nykyisiä kuluja sen kuluennusteisiin. Sen jälkeen määriteltiin kaupungin ja valtion verokertymien kasvu käyttämällä Tilastokeskuksesta saatuja Uudenmaan maakunnan ja koko Suomen taloudellisia tunnuslukuja. Lopuksi otettiin huomioon Helsingin kaupungin ja koko Suomen nettotulojen muutokset alkuinvestointeihin nähden.

Arviot kävijäluvuista

Arviot kävijäluvuista perustuvat Boston Consulting Groupin tekemiin haastatteluihin ja tutkimukseen, Helsingin kaupungin keräämään tietoon turismin kehityksestä sekä arvioon yleisestä matkailun kehityksestä.

Alkuperäisessä Konsepti- ja kehitysselvityksessä kävijäluvuista esitettiin kolme arviota: konservatiivisen arvion mukaan kävijöitä olisi 400 000 – 450 000 vuodessa, keskimääräisen arvion mukaan kävijöitä olisi 500 000 – 550 000 vuodessa ja optimistisen arvion mukaan kävijöitä olisi 650 000 vuodessa. Yleisömäärän ennustamista varten museoon kohdistuvan kysynnän katsottiin tulevan viidestä pääasiallisesta lähteestä:

1. pääkaupunkiseudun asukkaat,
2. Helsingissä käyvät suomalaiset,
3. ulkomaiset kävijät, jotka olisivat muutenkin tulossa Helsinkiin,
4.Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevat transit-matkustajat, jotka eivät muuten kävisi Helsingissä sekä
5. aivan uudet ulkomaiset kävijät, jotka matkustaisivat Suomeen nimenomaan Guggenheim Helsingin takia.

Guggenheim-säätiö sekä Helsingin kaupungin tietokeskus suosittelivat keskimääräisen arvion käyttöä laskelmien pohjana. Näiden lukujen mukaan Guggenheim Helsinki olisi Helsingin tärkeimpiä nähtävyyksiä Linnanmäen huvipuiston, Suomenlinnan, Korkeasaaren eläintarhan sekä Temppeliaukion kirkon jälkeen.

Kysynnän lähdekohtainen arviointi (kaikissa muissa paitsi aivan uusien ulkomaisten kävijöiden tapauksessa) aloitettiin Konsepti- ja kehitysselvityksessä määrittämällä kyseisen väestön tai kävijävirran koko ja kasvu. Sen jälkeen kvantitatiivisten kyselytutkimusten avulla arvioitiin, kuinka suuri osuus väestöstä tai kävijävirrasta olisi kiinnostunut vierailusta Guggenheim Helsingissä. Väestön ja kävijävirran kasvuennusteet perustuivat historiatietoihin ja mm. seuraavien tahojen tekemiin ennusteisiin: Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Finavia, Finnair, VR, Viking Line ja Tallink Silja.

Kyselytutkimuksiin osallistui 2 500 suomalaista Internetissä ja 600 ulkomaista vierailijaa eri puolilla Helsinkiä. Ulkomaisille vierailijoille suunnatuissa kyselytutkimuksissa otettiin huomioon tärkeimmät saapumisreitit Helsinkiin, kuten kansainväliset lennot ja risteilyalukset, laivat Virosta ja Ruotsista, junat ja linja-autot venäjältä, sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kauttakulkuliikenne.

Vierailijoiden lisäkulutus

Uusien vierailijoiden lisäkulutus olisi yhteensä 10 miljoonaa euroa suoraa lisääntynyttä kulutusta Suomessa.

Läpikulkumatkailijat:

24 000 vierailisi Guggenheim Helsingissä

Lisäkulutus 353 000 euroa

Taustaoletukset: eivät yövy Suomessa, 15 euron lisäkulutus/vierailija

Kansainväliset risteilymatkustajat:

17 000 vierailisi Guggenheim Helsingissä

Lisäkulutus 681 000 euroa

Taustaoletukset: eivät yövy Suomessa, 40 euron lisäkulutus/vierailija

Muut nimenomaan Guggenheimista kiinnostuneet vierailijat:

25 000 vierailisi Guggenheim Helsingissä

Lisäkulutus 6000 000 euroa

Taustaoletukset: keskimääräinen vierailuaika kaksi päivää, 120 euron lisäkulutus/vierailija

Vierailijat, jotka pidentävät vierailuaikaansa Guggenheim Helsinki -museon takia:
Ulkomaalaiset vierailijat:

107 000

Lisäkulutus 2 577 000 euroa

Taustaoletukset: 10 % vierailijoista viipyy yhden ylimääräisen yön kuluttaen 120 euroa (kokopäivän kulutus), 20 % viipyy yhden ylimääräisen puolikkaan päivän käyttäen ylimääräisen 20 euroa (puolikkaan päivän kulutus).

Muualta Suomesta Helsinkiin saapuvat vierailijat:

107 000

Lisäkulutus 533 000 euroa

Taustaoletukset: kaikki Helsingissä vierailevat pidentävät vierailuaan ja käyttävät ylimääräisen 5 euroa vierailunsa aikana.

Arviot vierailijoiden lisäkulutuksesta perustuvat seuraaviin lähteisiin:

Border Interview-studies, Tilastokeskus

Helsinki Tourism Market reports

Helsinki Tourism, Day visitor study 2000

Guggenheim Helsinki -museon
maksama arvonlisävero

Se, missä määrin Guggenheim Helsinki -museo joutuisi maksamaan arvonlisäveroa, on otettava huomioon rakentamis- ja toimintavaiheessa. Pääsääntöisesti verotettavaksi elinkeinotuloksi katsotusta elinkeinotulosta olisi maksettava myös arvonlisävero. Maksun määrä ja tapa sekä rakennuskustannuksiin sisältyvän alv-osuuden selvitys riippuisi siitä kuka toteuttaa rakentamisen ja ostaa tarvittavat materiaalit. Yleisesti rakennuskustannuksiin ja -materiaaleihin sisältyvä arvonlisävero on kuitenkin vähennyskelpoista vain siinä määrin kuin museo on sellaisessa käytössä, joka on arvonlisäveron alaista.

Huom. Arvio talousvaikutuksista sisältää vain museon vuosittaisen operoinnin (ei rakentamisen vaikutuksia).

Liite: Yhteenveto turistien kulutuksesta

Jaa artikkeli +